V. 1.1 © Valta kuuluu kansalle r.p.
Valta kuuluu kansalle – Järjestöopas

Valta kuuluu kansalle – Järjestöopas

ALUSTUS
Valta kuuluu kansalle (VKK) on erittäin nopeasti syntynyt kansanliike, jonka järjestörakenne on uudentyyppinen, ja toiminta keskittyy vahvasti paikallisten tukiyhdistysten ympärille. Mukaan on tullut paljon uutta väkeä, ja paikallisyhdistyksiä perustetaan ympäri maata. Sen vuoksi tällaiselle lyhyelle ja selkeälle järjestöoppaalle on syntynyt tarvetta.
 

Paikallisyhdistyksen perustamiselle on tehty omat seikkaperäiset ohjeet, joten niitä ei esitetä tässä dokumentissa. Lyhyesti lienee kuitenkin syytä mainita, että VKK-tukiyhdistyksen voi perustaa vain puoluehallitukselta saadun luvan perusteella ja mallisääntöjen pohjalta, ja jokaisessa kunnassa/kaupungissa toimii vain yksi puolueen tukijäsenten perustama ja puoluetta edustava ja sen agendaan sitoutunut VKK-tukiyhdistys.Tie puolueen tukiyhdistysten toimintaan ja vaaliehdokkaaksi aukeaa tukijäsenyyden kautta.
 

TÄRKEÄÄ
Yhdistykset toimivat sääntöjensä mukaan, ja on tärkeää, että myös VKK-tukiyhdistyksissä mallisäännöt tunnetaan ja niitä noudatetaan (niitä ei tule omin päin muuttaa). Myös puolueen säännöt on hyvä tuntea, ja erittäin tärkeää on myös se, että kaikki puolueen toimijat kunnioittavat puolueohjelmassa mainittuja arvoja ja pääperiaatteita. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että puolue edustaa suoraa demokratiaa, joten jäsenistöllä voi olla asioista hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Kansan tulee saada yhdessä ja laajalla joukolla päättää Suomen poliittisesta suunnasta.
VKK on koko kansan eikä minkään osaryhmän puolue. VKK ei siten pyri olemaan itsensä ”paremmaksi väeksi” kokevien ihmisten liike. Puolueessa on erittäin korkea kynnys jäsenten erottamisiin tai muihin rangaistustoimiin. VKK tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua poliittiseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tukiyhdistystensä ja vaalien kautta. Vaaleissa äänestäjät saavat päättää, kuka ansaitsee kansalaisten luottamuksen.
VKK-puolueen toiminnassa yhteen hiileen puhaltaminen,  ja hyvän ilmapiirin vaaliminen ovat avainasioita. VKK-puolueeseen ei mikään ulkopuolisen tahon kritiikki vaikuta. Sama koskee paikallisia tukiyhdistyksiä, eli ulkopuolisen kritiikin tai varsinkaan poliittisten kilpailijoiden ja vastustajien äänekkäidenkään vaatimusten alle ei alistuta. Puolueen linjan mukaisesti uudet jäsenet tukiyhdistyksiin hyväksytään matalalla kynnyksellä. Jäsenmaksu maksetaan vuosittain.
 

PUOLUE
Puolue on keino, jolla valta saadaan takaisin kansalle ja jolla valta pidetään kansalla. Pääasiallinen jäsenyys on tukijäsenyys. Tukijäseniä edustavat varsinaiset jäsenet puolueen päätöksen teossa.  Puoluejäsenistö ja puoluehallitus pitävät kokonaisuuden turvallisesti hallinnassa. Operatiivinen toiminta on delegoitu paikallis- ja vaalipiiritasolla tukiyhdistyksille, joiden jäsenet ovat yleensä puolueen tukijäseniä. Esimerkiksi eduskuntavaalien ehdokasasettelu toteutetaan puoluehallituksen johdolla vaalipiirin tukiyhdistysten puheenjohtajien muodostamassa päätöksentekoelimessä. 

Järjestörakenne on seuraava:

KOKOUKSET
Puoluekokous järjestetään kerran vuodessa, mutta tukiyhdistyksillä on kaksi kokousta vuodessa: syys-marraskuussa kokoontuva syyskokous (hallituksen valinta) ja maalis- huhtikuussa järjestettävä kevätkokous (tilinpäätös). Tukiyhdistyksen hallitus valmistelee kokoukset, ja kutsut ja kokouksen asialistat tulee lähettää kaikille jäsenille sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Yhdistyksen puheenjohtaja on yhdistyksen keulakuva, ja hallitus johtaa yhdistyksen toimintaa, mutta yhdistyksen kokous on aina ylin päättävä elin. Kaikista kokouksista on laadittava pöytäkirjat, jotka on kirjattava numerojärjestyksessä.

Syyskokouksessa on käsiteltävä vähintään seuraavat asiat:
1§ Kokouksen avaus (Puheenjohtajan tervetulosanat)
2§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus (Sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu)
3§ Esityslistan hyväksyminen (Esitys- eli asialista jaetaan läsnäolijoille tai heijastetaan seinälle)
4§ Pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta (saavat olla samat)
5§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen seuraavalle vuodelle (Hallitus valmistelee)
6§ Jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle (= puolet puolueen henkilöjäsenmaksusta)
7§ Puoluehallituksen valinta (5) (Hallitus järjestäytyy myöhemmin ja valitsee keskuudestaan toimihenkilöt)
8§ Muut asiat
9§ Kokouksen lopetus

Kevätkokouksessa on käsiteltävä vähintään seuraavat asiat:
1§ Kokouksen avaus
2§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3§ Esityslistan hyväksyminen
4§ Pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
5§ Toimintakertomuksen hyväksyminen edelliseltä vuodelta
6§ Tilipäätöksen vahvistaminen edelliseltä vuodelta
7§ Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
8§ Toiminnantarkastajan ja varahenkilön valinta seuraavaan kevätkokoukseen saakka
9§ Muut asiat
10§ Kokouksen lopetus

TUKIYHDISTYKSEN HALLITUS
Hallitus valmistelee yhdistyksen kokoukset, joiden suhteen erityisesti on huomioitava
1) toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen etukäteen syyskokoukseen sekä
2) vuoden alussa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatiminen ja toimittaminen toiminnantarkastajalle ja valmistelu kevätkokoukseen niiden vahvistamista varten. Yhdistyksen hallituksen on allekirjoitettava toimintakertomus ja tilinpäätös ennen niiden toimittamista toiminnantarkastajalle. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa, joka ei ole julkinen. Hyvä tapa on se, että kaikki hallituksen jäsenet tarkastavat ja allekirjoittavat hallituksen kokousten pöytäkirjat.
Toiminnantarkastaja palvelee yhdistystä, ja hänen tärkein tehtävänsä on tarkastaa yhdistyksen rahaliikenteen asianmukaisuus ja kirjanpidon täsmääminen. Hän ei saa olla hallituksen jäsen eikä lähisukulainen.Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. (Yhdistyslaki 38§)
Toiminnantarkastajille löytyy internetistä ja puoluetoimistolta hyviä ohjeistuksia.
 

TALOUS
Jos yhdistys on uusi, aivan ensimmäiseksi se on rekisteröitävä. Alkuvaiheessa yhdistyksen hallituksen on syytä valita vaikkapa omasta keskuudestaan luotettava taloudenhoitaja, joka voi olla esimerkiksi yhdistyksen sihteeri. Yhdistyksen pankkitilin avaamista varten hallituksen on päätettävä asiasta kokouksessaan ja merkittävä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan sekä kyseinen päätös että se, kuka valtuutetaan avaamaan yhdistykselle tili ja ketkä saavat siihen tilinkäyttöoikeudet. On hyvä laatia yhdistykselle taloussääntö, jossa määrätään rahankäytöstä, mutta vähintään on syytä kirjata päätösmerkintä hallituksen pöytäkirjaan suuria summia koskevista päätöksistä. Kaikesta rahaliikenteestä on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa ja säilytettävä kuitit tallessa.
 

VAALIT
Puolueen säännöissä on määrätty menettelystä vaaleissa ja vaalien ehdokasasettelusta.
1) Valtakunnallisissa vaaleissa (presidentinvaalit, europarlamenttivaalit) ehdokkaat
valitaan jäsenäänestyksellä, jos ehdokkaita on enemmän kuin valittavia. Äänioikeutettuja ovat kaikki puolueen jäsenet ja tukijäsenet. Puoluekokous voi valtuuttaa puoluehallituksen valitsemaan ehdokkaat.

2) Alue- ja eduskuntavaaleissa ehdokasasettelua koskevat neuvottelut käydään puoluehallituksen johdolla, ja pääsääntöisesti vaalipiirin paikallisyhdistysten puheenjohtajat yhdessä muodostavat päätöksentekoelimen, joka suorittaa valinnat. Puoluehallitus edustaa niitä kuntia, joissa ei vielä ole paikallista tukiyhdistystä, joten ehdokkaiksi voidaan valita henkilöitä kaikkien vaalipiirien alueilta. Eduskuntavaaleissa ehdokkaiksi valitaan korkeintaan sama lukumäärä kuin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia.
Alue- ja eduskuntavaaleissa puoluehallitus nimeää vaaliasiamiehet ja heidän varamiehensä, joten puolue merkitään vaalilomakkeisiin puoluetta edustavaksi yhdistykseksi. Tukiyhdistysten tehtävänä on etsiä ehdokkaita ja laatia laadukas ehdokaslista. Aluevaaleissa ehdokkaita voi olla korkeintaan 1,25-kertainen määrä valittaviin valtuutettuihin nähden.

3) Kuntavaaleissa ehdokkaat ja vaaliasiamiehet valitsee itsenäisesti tukiyhdistys (kunnallinen paikallisyhdistys). Jos kunnassa ei ole yhdistystä, puoluehallitus voi toimia suoraan puoluetta edustavana yhdistyksenä ja asettaa ehdokkaita myös kuntavaaleihin. Kuntavaaleissa ehdokkaita voi olla korkeintaan 1,5-kertainen määrä valittaviin valtuutettuihin nähden.
Ehdokasasettelun mahdolliset erimielisyydet ratkaisee puoluehallitus. Vaaliasiamiehen (jona voi toimia myös joku ehdokkaista) tehtävänä on pitää huolta ehdokaspapereista ja vaaliasiakirjoista ja toimittaa ne vaalilautakunnille. Kaikki vaali-informaatio ja tarvittavat lomakkeet eri vaaleihin löytyvät oikeusministeriön verkkosivuilta (vaalit.fi):
Aluevaalit: https://vaalit.fi/aluevaalien-ehdokasasettelulomakkeet
Eduskuntavaalit: https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-ehdokasasettelulomakkeet